Kasitie

Yksi tärkeimmistä,
mutta surkeimmista

Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad

– En tiedä keneltä, mutta joltakin on unohtunut edunvalvonta. Vertaa vaikka Itä-Suomen ja Kuopion suuntaan, mikä tilanne on siellä.

Teemu Haapala huokaisee ja hörppää kulauksen kahvia.

Hän on Limingan kunnan elinkeinopäällikkö. Liminka on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva noin 10 000 asukkaan kunta.

Samalla se on kunta, jonka rajojen sisälle loppuu Valtatie 8.

Päivittäin tuhannet ja tuhannet autot sekä kuorma-autot kiitävät Limingan läpi kapeaa valtaväylää pitkin. Moni on matkalla naapurissa sijaitsevaan Ouluun, joku puolestaan etelään kohti Kokkolaa, Vaasaa tai Poria.

Haapala puhuu Kasitiestä, kun hän ihmettelee edunvalvonnan puutetta.

Tiestä, joka on monilla mittareilla yksi Suomen merkittävimmistä teistä. Samalla se on yksi Suomen surkeimmista teistä.

Suomessa on yhteensä 28 valtatietä, ja yksi niistä on Valtatie 8.

Yhteensä 626 kilometriä pitkä Kasitie alkaa Turusta ja päättyy Limingan ja Oulun rajalle. Se kulkee muun muassa Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta. Tien varrella asuu yli 850 000 asukasta ja sijaitsee satojatuhansia työpaikkoja, neljä yliopistoa, neljä maakuntakeskusta ja seitsemän ammattikorkeakoulukeskusta.

Valtatie 8 on ansaitusti yksi Suomen pääväylistä.

Samaan aikaan sitä moititaan turvattomaksi ja huonokuntoiseksi. Tuskien taipaleeksi, joka aiheuttaa harmaita hiuksia sekä alueen asukeille että elinkeinoelämälle ja tätä kautta koko Suomelle.

Käynnistämme auton valokuvaajan kanssa Turussa ja lähdemme ajamaan kohti pohjoista.

Pakkohan se on selvittää, minkälainen ”Via Dolorosa” Kasitie on.

Ensimmäiset kokemukset Kasitiestä ovat positiivisia. Matkan alku Turusta eteenpäin sujuu nelikaistaisella tiellä niin sujuvasti, että alamme jo ihmetellä kitinää Kasitiestä. Mutta riemu ei kestä puolta tuntia kauemmin, kun Nousiaisen kohdalla tie muuttuu kaksikaistaiseksi.

Siinä samassa kulku muuttuu jouhevasta tuskaisaksi. Liikennemäärät eivät vaikuta muuttuvan tien kaventuessa, vaan vastaan tulee jatkuvana putkena niin henkilö- kuin kuorma-autoa. Tätä samaa se siis on lähes koko matkan: ruuhkaisimmillaan Kasitie on Turun ja Porin välillä, hiljaisinta on Pori–Vaasa-pätkällä.

Turusta Rauman seudulle saavuttaessa ovat tiet jo lievästi ruuhkautuneet. Rauman läheisyydessä Kasitiellä kaasuttelee joka päivä keskimäärin 10 000 ajoneuvoa. Iltapäiväruuhkassa valtaväylän ongelmat alkavat hiljalleen selvitä. Siellä täällä näkyy vaarallisia ohituksia, kun autot suikkelehtivat rekkojen seassa.

Ihmiset ovat palaamassa töistä tai menossa töihin. Työmatkalaisia Kasitiellä riittää Turusta Ouluun, sillä tien varrella on tasaisin väliajoin suurempia asukas-, teollisuus ja kasvukeskittymiä. Turusta käydään töissä Raumalla, Maalahdesta Vaasassa, Kokkolasta Kalajoella, Pietarsaaresta Kokkolassa, Raahesta Oulussa…  Yhteensä valtaväylän varrella on peräti 400 000 työpaikkaa ja isoja työllistäjiä riittää: SSAB, metsäteollisuuden ja rannikon metalli- ja telakkatoiminnan tekijät, satamat, Olkiluodon ydinvoimala, Kokkolan suurteollisuusalue ja niin edelleen.  Pyhäjoelle rakennettavasta ydinvoimalasta tulee yksi maan suurimmista teollisista investoinneista.

Olemme ajaneet Kasitietä vasta reilun tunnin, ja nyt jo on kuskin pinna kireällä. Miltä tuntuisi sukkuloida joka arkiaamu rekkojen seassa matkalla töihin?

Siitä saamme selvää, kun tapaamme Raumalla Tomi Harjun. Hän on yksi niistä tuhansista, joka käyttää Kasitietä työmatkaansa joka arkipäivä Porista Raumalle ja takaisin.

Harju saapuu kotikulmilleen ja jättää meidät kyydistä porilaiselle huoltoasemalla. Sen pihaan kääntyy jatkuvalla syötöllä kuorma-autoja – niitä ärsyttäviä tientukkijoita, joista Harjukin puhui.

Pelkän työmatkaliikenteen puolesta Kasitiellä riittäisi jo ruuhkia, mutta ahtaalla väylällä kulkee luonnollisesti myös raskasta liikennettä ja rannikon suuntaisesti ei kulje rautatietä, joka jakaisi liikennettä tasaisemmin tielle ja radalle. Välillä tuntuu siltä, että lähes joka toinen vastaan tuleva ajoneuvo on kuorma-auto, eikä se ole kaukaa haettua. Satamien läheisyydessä raskaan liikenteen osuus voi olla jopa 35 prosenttia liikennevirrasta. Tämän lisäksi Kasitie on suurten ja korkean jalostusasteen erikoiskuljetusten runkoyhteys.

Tavalliset tienkäyttäjät kiroavat, kun kuorma-autot ja erikoiskuljetukset tekevät kapeasta valtaväylästä ahtaan, mutta yhtään sen parempi se ei liene ammattikuljettajillekaan. Haluamme kuulla myös ammattikuljettajan näkemyksen Kasitiestä, sillä hehän kiertävät ympäri Suomea ja heillä on näkemystä myös muista valtateistä.

Huoltoaseman pihassa koputamme kuljetusliike DB Schenkerin kuorma-auton ikkunaan. Ikkunan avaa Pasi Tuominen, joka on ajanut raskasta liikennettä jo yli kolme vuosikymmentä.  Hän kertoo tien olevan raskaan liikenteen kuljettajalle hyvä ajettava, jos sillä liikkuu kesällä ja keskellä yötä, jolloin tiellä ei ole muuta liikennettä. Muissa tapauksessa se vaatisi kehittämistä.

Sanansa todistaakseen Tuominen kutsuu meidät kuorma-auton ohjaamoon.

Jos Kasitie näyttää henkilöauton ratista huonokuntoiselta, niin entistä heikommaksi se muuttuu kuorma-auton hytistä. Tuominen on huolissaan paitsi omasta turvallisuudestaan, mutta ennen kaikkea muusta liikenteestä: kun kymmenientuhansien tonnien painoinen järkäle liukastelee kapealla, huonokuntoisella ja liukkaalla tiellä, siitä on ymmärrettävästi leikki kaukana.

Meidän ei tarvitse istua koko matkaa kuorma-autossa, vaan noin puolen tunnin matka riittää. Hyppäämme pois Tuomisen kyydistä Merikarvian kohdalla. Siitä alkaa myös Kasitien hiljaisin osuus aina Vaasaan asti. Tällä välillä tiekyltit muuttuvat myös ruotsinkieliseksi.

Samalla muuttuu tien kunto huonompaan suuntaan. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen on kutsunut Valtatie 8:aa kapeaksi rännitieksi, joka on yksi Suomen vaarallisimmista maanteistä.  Pelti rytisee koko Valtatie 8:lla tiiviiseen tahtiin.

Varsinkin Porin ja Vaasan välillä on helppo ymmärtää, mitä Heiskanen tarkoittaa rännitiellä. Se on tien varsinainen extreme-osuus, jossa saa ajaa kieli keskellä suuta: Reunoilla on korkeat lumivallit, jotka tekevät kapeasta tiestä entistä kapeamman. Tie on myös muutamin paikoin mutkainen, epätasainen, kuoppainen ja jopa rikki jostain kohdista. Auto pomppii ja ratista täytyy pitää tiukasti kiinni, ettei vahingossakaan ajaudu vastaantulevien kaistalle, jossa kiitää tasaisella tahdilla kuorma-autoja.

Kaasuttelemme hiljalleen ja varovaisesti kohti Vaasaa, kunnes asutus alkaa hiljalleen lisääntyä. Lopulta Maalahden kohdalla, tien välittömässä läheisyydessä alkaa olla omakotitaloja ja pienempää teollisuutta.

Tässä jos jossain ollaan kiinni Kasitiessä. Minkälaista elämä mahtaa olla, kun asuu kirjaimellisesti Kasitiellä? Kurvaamme yhden talon pihaan ja koputamme oveen.

Ulos astelevat Peter ja Jessica Piispanen. Piispasen perheelle Kasitie on ollut yhtä kuin elämä jo neljän vuosikymmenen ajan: toisella puolella Kasitietä on kotitalo, toisella puolella perheyritys Mychrome.

Mutta ei Kasitie pelkkä paha ole, kuten Piispasen perhe kertoo.

Peter Piispasen mukaan se palvelee heidän yritystään ja eloaan riittävän hyvin. Liikenne heidän omalle yritykselleen on melko pientä ja Vaasaan pääsee Kasitietä pitkin nopeasti. Pyörätie olisi mukava lisä, jotta Maalahden keskustaan pääsisi turvallisesti ilman autoa.

Hän kuitenkin toivoo, että tienpinnasta huolehdittaisiin ympäri vuoden, jotta suurempia onnettomuuksia ei tulisi. Välillä Piispasta hirvittää katsella, kun ihmiset ajavat liian lujaa rikkinäisellä asfaltilla. Hän myös ymmärtää isojen kasvukeskusten tuskan, sillä Vaasankin läheisyydessä Kasitie alkaa ruuhkautua.

Niin tosiaan käy, kun otamme suunnaksi Pohjanmaan maakuntakeskuksen. Vaasan, kuten kaikkien muidenkin isompien kaupunkien, kohdalla liikenne ruuhkautuu. Vaasassa tilanteen tekee entistä hankalammaksi se, että Kasitie menee kaupunkirakenteen läpi: siellä kaupungin sisäinen ja lyhytmatkainen työmatkaliikenne sekoittuu valtatien pitkämatkaiseen ja raskaaseen liikenteeseen.

Vaasasta kohti Kokkolaa vaikuttaakin olevan käynnissä neljän perättäisen kuorma-auton marssi. Isojen yhdistelmärekkojen perässä matka edistyy hitaasti ja pysähdellen. Vauhti ei ole kova, mutta keskittyminen ei saa herpaantua hetkeksikään, sillä turvavälit jonossa ajaessa eivät ole riittävät. Oman mausteensa ruuhkautuneeseen liikenteeseen tuovat jatkuvat ohitukset, joka saa Vaasa–Kokkola-välin muistuttamaan Porin ja Rauman välistä osuutta.

Lopulta saavumme Kokkolaan, missä kuorma-autot suuntaavat kohti Kokkolan satamaa ja suurteollisuusaluetta. Länsirannikon lukuisat satamat – muun muassa Turku, Rauma, Pori, Vaasa, Kokkola, Raahe ja Oulu – ovat avainasemassa Suomen teollisuuden ja tavaraliikenteen kannalta.

Satamien sijainti on keskeinen Pohjoismaiden teollisuudelle. Niiden kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille ja aina Murmanskin alueelle Venäjälle. Valtatie 4:ää kutsutaan Suomen ”selkärangaksi” sen pystysuuntaisen elinkeinoelämän kuljetusten takia, mutta kovin paljon heikommaksi ei jää Valtatie 8. Ilman toimivaa Kasitietä koko Suomen talous on ahdingossa.

Suomen talouden keskeinen perusta on kansainvälisillä markkinoilla menestyvä vientiteollisuus. Länsirannikon satamien kautta kulkee lähes puolet Suomen vienti- ja tuontikuljetuksista. Kasitien varrella on Suomessa ainutlaatuinen vientiteollisuuden ja satamien vyöhyke, joten Valtatie 8:n ylläpito ja kehittäminen osana tiestön valtakunnallista runkoverkkoa on merkittävä menestystekijä Suomen taloudelle.

Saavumme Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman porteille, jossa meitä on vastassa KIP Service Oy:n toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola. KIP Service vastaa Kokkolan suurteollisuusalueen palvelutuotannon pyörimisestä. Hän jos kuka tietää, mikä merkitys Kasitiellä on alueen elinkeinoelämälle.

Kokkolan suurteollisuusalue on valtava kokonaisuus. Sen kokoluokkaa on vaikea käsittää muuten kuin näkemällä se itse: se on kuin kaupunki kaupungin sisällä, jossa on jopa omat palokuntansa ja ravintolansa.

Kasitien varrella on myös muita vastaavia teollisia keskittymiä, ja heillä on tismalleen samat ongelmat kuin Kokkolan suurteollisuuspuistolla. Airiolan mukaan aamuisin ja iltapäivisin kaikki voi olla tukossa, kun liikenneväylät eivät yksinkertaisesti vedä tarvittavalla tasolla. Saavutettavuus on elinehto elinkeinoelämälle: hyvä logistinen sijainti ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä kotimaisten ja kansainvälisten yritysten sijoittumiselle.  Myös kansalaisten liikkuminen helpottuisi ja nopeutuisi, mikä mahdollistaisi myös työssäkäyntialueiden laajentamisen.

Nyt aurinko alkaa kuitenkin jo laskea mailleen, eikä ruuhkaa ole. Emme jää kuitenkaan Kokkolaan, vaan suuntaamme yöpuulle yhteen Kasitien suurimmista matkailukohteista, Kalajoen hiekkasärkille.  Pääsemme samalla kokemaan Kasitiestä vielä kokonaan uuden puolen.  Ajokokemus saa säkkipimeässä, kapealla ja huonokuntoisella tiellä jälleen uusia haasteita.

Matka Kalajoelle kuitenkin onnistuu ja pääsemme nukkumaan.  Aamun sarastaessa hotellihuoneen ikkunasta avautuu komea, talvinen näkymä Itämerelle. Muutaman kuukauden päästä maisema olisi kuin etelän rantalomalta.

Kasitien varren Kalajoen Hiekkasärkät on Suomen suosituimpia matkailukohteita. Idylliset rannikkokaupungit vanhoine keskustoineen, puutaloineen ja kesätapahtumineen vetävät puoleensa matkailijoita eri puolelta Suomea ja kansainvälisestikin. On Rauman vanhaa kaupunkia, Porin Yyteriä ja monia muita matkailuvaltteja. Enemmänkin matkailua voisi olla, sillä länsirannikolla on vielä suuri kasvupotentiaali matkailun alalla. Kehitys on tietenkin riippuvainen kohteiden saavutettavuudesta. Kasitien takia saavutettavuus ei ole kovin kummoinen millään toimialalla, eikä ole sitä matkailunkaan näkökulmasta.

Se on sääli, sillä nähtävää tien varrella tosiaan olisi. Yksi Kasitien suurista matkakohteista sijaitsee sen päätepisteessä Limingalla. Limingan luontokeskuksessa vierailee katselemassa lintuja vuosittain peräti 60 000 kävijää. Lintubongareitakin on tosiaan niin paljon.

Siellä tapaamme myös Limingan elinkeinoelämän päällikön Teemu Haapalan. Kasitie päättyy suureen ympyrään Limingan ja Oulun rajalle.

Limingan kunta on hyvä esimerkki siitä, mikä vaikutus tiellä voi olla alueen elinvoimaan.

Liminka on koko maan parhaimmistoa ja sai vuonna 2017 julkaistussa Ylen Kuntatutkan elinvoima-, talous-, terveys- ja ilmapiirimittareilla lähes täydet pisteet. Limingassa tästä on kiittäminen erityisesti Oulusta etelään eli Limingan suuntaan kulkevaa moottoritietä. Se on suuri syy sille, että Limingan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla kaikista kunnista nopeimmin suhteessa asukaslukuun.

Sen takia Limingassa tiedetään tarkkaan, mikä vaikutus tiellä voi olla alueen elinvoimaan. Tiet ovat alueen ihmisille, yrityksille ja palveluille kuin elämänsuonia, jonka mukana alueet kukoistavat – tai pahimmissa tapauksessa kuolevat.

Kasitie ei ole elämänsuoni vain länsirannikolle, vaan koko Suomelle.

Huoli sen kunnosta on viime aikoina huomattu yhä laajemmin. Valtatie 8 on Liikenne- ja viestintäministeriön tuoreessa asetuksessa yksi maan pääväylistä. Useat maakunnat ja kauppakamarit ovat nostaneet Kasitien kehittämisen esille ja sitä on tietyillä osuuksilla myös parannettu.

Mutta se ei vielä riitä.

Kasitie ei tällä hetkellä virtaa elinvoimaisena, vaan on jostain kohdista pahasti tukkiutunut ja jopa rikki. Elinkeinoelämä odottaa liikenteeltä ennakoivuutta, täsmällisyyttä, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta, tavallinen tienkäyttäjä turvallisuutta ja sujuvaa matkantekoa. Alueen asukkaat ja elinkeinoelämä ansaitsevat paremman Kasitien.

Kasitie ei tarjoa tällä hetkellä mitään noista.

Valtatie 8 faktat

Valtatien 8 positiivinen kierre vahvistaa elinkeinoelämää ja Suomen taloutta
Negatiivinen kierre heikentää talouden kehitystä ja Suomen kilpailukykyä

Pääväylien parantamiseen tulee osoittaa riittävästi resursseja ja kohdentaa ne siten, että pääväylille saadaan Pääväylä-asetuksen mukainen palvelutaso. Palvelutason nostaminen asetuksen mukaiselle tasolle lisää työmatkaliikenteen liikennetuvallisuutta, maakuntakeskuksien ja suurimpien työssäkäyntialueiden saavutettavuutta, elinkeinoelämän sekä vientiteollisuuden kuljetusten ennakoitavuutta. Parhaiten tavoitteet saavutetaan lisäämällä merkittävissä määrin pääväylille ohituskaistaosuuksia sekä poistamalla taajamakohteiden pullonkauloja, jolloin pääväylille voidaan taata yhtenäinen vähintään 80 km/h:ssa nopeustaso. Läntinen Vienti-Suomi on jäänyt viime vuosina vähemmistöön tienpidon kunnossapito- ja investointirahoja jaettaessa.

Länsirannikon satamien kautta viedään noin 40 % Suomen tavaraviennin arvosta.

  • 28 % (17 mrd€) Suomen tavaraviennin arvosta (2017)
  • 37 % (22 mrd€) Suomen viennin arvosta (2017)

Valtatie 8 Suomen teollisuusvyöhykkeen runkoväylänä:

  • Valtatien 8 vyöhykkeelle sijoittuu monipuolisesti erilaista teollisuutta.
  • Raumalla on metsä- ja telakkateollisuutta.
  • Porissa on kemian- ja metalliteollisuutta.
  • Vaasan seudulla on Pohjoismaiden suurin energiaklusteri.
  • Kokkolassa niin ikään Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä.
  • Pietarsaaren seudulla on maailmanluokan veneteollisuutta sekä metsäteollisuutta.
  • Raahessa on metalliteollisuutta.
  • Oulussa puolestaan on metsäteollisuutta ja ICT-klusteri.

Poimintoja arkivuorokauden liikenteestä 2017

  • Pori-Turku 7548 / joista rekkoja 878
  • Kokkola-Vaasa 5441 / joista rekkoja 1083
  • Oulu-Kokkola 4259 / joista rekkoja 540
  • Vaasa-Pori 1799 / joista rekkoja 512
  • Valtatietä 8 pitkin jopa 10 000 erikoiskuljetusta vuodessa

Valtatie 8 henkilöliikenteen väylänä
Työmatkat maakuntien välillä 2015

Maakunta Maakunnasta lähtevät 2015 Maakuntaan saapuvat 2015
Pohjois-Pohjanmaa 36 351 34 707
Pohjanmaa 25 810 26 257
Satakunta 25 300 25 503
Keski-Pohjanmaa 5 082 5 192