Ainutlaatuinen Satakunta
Satakunnan monimuotoinen luonto tarjoaa rauhaa, kauneutta ja virkeyttä koronavirusepidemiankin aikana.
Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad
Kevätilta Noormarkun metsässä on kaunis.
Aamupäivän lumikuuro värjäsi maan valkoiseksi, mutta korkealla paistava aurinko on ehtinyt jo sulattaa kaiken. Kesä on saapumassa ja luonto heräämässä kukoistukseensa: Metsä on jo alkanut vihertää, ja siellä täällä kuuluu linnunlaulua. Lähin tie on vain muutaman kilometrin päässä, mutta ihmisistä ja asutuksesta ei ole tietoakaan.
Boulderoinnin harrastaja Soni Niittyniemi on lähdössä kiipeämään Dyyni-siirtolohkaretta.
Kunnes metsäaukeaman keskellä olevan siirtolohkareen ääreltä kuuluu ähinää ja puhinaa.
Noin viisimetrisen kivijärkäleen seinämällä roikkuu Soni Niittyniemi. Hän harrastaa boulderointia eli kiipeilyä ilman varmistusvälineitä.
- Boulderointi on voimakiipeilyä. Se on vähän kuin menisi kuntosalille ja tekisi isoilla painoilla sarjoja, eli kovin pitkään sitä ei jaksa. Tuossa paikallani ollessani mietin ja etsin sellaista paikkaa, mihin uskaltaisi laittaa jalan ja käden, Niittyniemi kertaa tilannetta.
Pian jalan- ja kädensija löytyykin, ja noin minuutin kestäneen uurastuksen jälkeen Niittyniemi kipuaa Dyyni-nimisen kiven päälle.
Sitten metsä palaa taas entiselleen: kauniiksi ja hiljaiseksi metsäidylliksi.
- Tämä on tosi meditatiivista. Kun tänne metsän keskelle ja kiven juurelle tulee, niin ei siinä arkihuolet enää paljon paina. Luonto tekee sen.
Dyyni-nimisellä siirtolohkareella on korkeutta noin viisi metriä.
Vain muutama minuutti tekee jo ihmeitä.
Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan hyvin lyhyetkin ajat luonnossa vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin: Vain viiden minuutin oleilu luonnossa kohentaa merkittävästi mielialaa. Parissa kymmenessä minuutissa elinvoimaisuus lisääntyy ja verenpaine laskee. Viiden tunnin kuukausittainen oleskelu luonnossa parantaa henkistä hyvinvointia merkittävästi.
- Luonnon terveysvaikutukset ovat tutkitusti kiistattomat. Luonto on monipuolinen terveyden ja hyvinvoinnin lähde, kertoo Metsähallituksen kenttäpäällikkö Anssi Riihiaho.
Yhä useampien tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin ainakin kolmen väylän kautta: Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa, koska luonto houkuttelee liikkumaan. Liikumme luonnossa huomaamattamme reippaammin kuin sisätiloissa, vaikka liikunta tuntuu kevyemmältä. Luonto myös elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä, sillä keskittymiskyky paranee ja syke sekä verenpaine voivat madaltua. Luonnossa liikkuminen edistää myös sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Lyhytkin aika luonnossa vaikuttaa jo ihmisen hyvinvointiin.
Luonto onkin melkein kuin lääke, mikä on suomalaisille varsin tuttua.
Yle Luonnon Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä jopa 78 prosenttia vastaajista luokittelee itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi.
- Jokamiehenoikeudet ja maamme runsaat metsät sekä vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Nyt on erittäin otollinen aika myös nauttia näistä mahdollisuuksista, kun koronatilanne on mikä on.
Riihiaho jos kuka tietää, mistä puhuu. Metsähallituksen kenttäpäällikkönä hänen työnkuvaansa kuuluu luontokohteiden kiertäminen viikosta ja vuodesta toiseen.
Satakuntalainen luonto parantaa hyvinvointia – ja tarjoaa hänelle yhä uusia elämyksiä.
- Hyvin usein tulee vastaan jotain sellaista, mitä ei odottaisi. On se sitten joku eläin, joita Satakunnan luonnossa näkyy hyvin paljon. Tai kaunis maisema jossain tietyssä paikassa, kun aurinko sattuu paistamaan sopivasti johonkin yksityiskohtaan. Mikäs sen hienompaa on, kun pysähtyä hetkeksi sellaisen maiseman äärelle.
Kokemäenjoen vuolas virta kulkee useiden luontokohteiden sivuitse muodostaen hienon kokonaisuuden.
Yyterin hiekkaranta yksi Suomen ja Pohjoismaiden pisimmistä.
Satakunnan luonto tunnetaan ennen kaikkea rannikostaan, Yyteristä ja Kokemäenjoesta. Myös Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark on Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan raja-alueilla oleva luontomatkailualue on hakenut UNESCOn Global Geopark -kohteeksi. UNESCOn Global Geopark -kohteet kertovat maapallon syntyhistorian ja kulttuurien muodostumisen tarinan eri puolilla maailmaa sijaitsevissa geologisissa luontokohteissa. UNESCO Global Geopark-status on myönnetty 147:lle (2019) eri puolilla maailmaa sijaitsevalle ainutlaatuiselle geologiselle matkailualueelle.
Tällä hetkellä maakunnan kärkiluontokohteita ovat muun muassa Selkämeren sekä Puurijärven ja Isosuon kansallispuistot.
- Molemmat ovat kansainvälisen tason luontokohteita. Aivan huippuja ja ainutlaatuisia paikkoja Suomen mittakaavassa.
Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto on Metsähallituksen Anssi Riihiahon mielestä kansainvälisen tason luontokohde.
Samalla Riihiaho huomauttaa myös maakunnan luontokohteiden monipuolisuudesta ja loputtomista käyttömahdollisuuksista. Satakunnassa riittää nähtävää ja tehtävää niin meren äärellä, järvi- ja jokimaisemissa kuin sisämaassakin, kun maakunnanhistoria, luonto ja tarinat kohtaavat.
Harjavallan Paratiisilehto, Eurajoen Liinmaan muinaislinna tai Porin Lyttylässä sijaitseva maan kolmanneksi pisin luolasto Pirunpesä... Satakunta on pullollaan erilaisia kohteita, joista löydät lisää täältä.
Nykytilanteessa Metsähallitus toivoo, että ihmiset suosivat lähiluontoaan ja välttäisivät varsinkin suosituimpien luontokohteiden kaikenlaisia taukopaikkoja. Luontokohde, joka tulee sinulle ensimmäisenä mieleen, tulee todennäköisesti ensimmäisenä mieleen myös monelle muulle.
- Nyt on hyvä aika lähteä paikallisille luontoseikkailuille lähiluontoon. Väitän, että sitä yllättyy aina, kun lähtee pois asfaltilta ja viettää jonkun aikaa luonnossa. Aina tulee vastaan jotain, jota ei osannut odottaa, Riihiaho lupaa.
Eurajoen Pinkjärveä kutsutaan minikansallispuistoksi.
Harjavallassa sijaitsevalle Paratiisin luontopolulle kannattaa lähteä varsinkin keväällä, sillä alueen monipuolinen linnusto ja kasvillisuus ovat silloin parhaimmillaan.
Luonto ja sen yllätyksellisyys ovat iso osa myös boulderointia, joka on viime vuosina kääntynyt monitoimihalleissa harrastettavaksi sisälajiksi. Alun perin lajia on harrastettu juuri siirtolohkareiden (eng. boulder ja siitä sana bouldering) seinämiä kiiveten.
Jääkauden irrottamia ja kuljettamia siirtolohkareita Soni Niittyniemi ja lajin muut harrastajat hakevat luonnosta maastokarttojen avulla. Kun kartasta löytyy sopiva maasto, lähtevät he luontoon paikan päälle katsomaan, onko kivi kiivettävä vai ei.
Hyvän kiipeilykiven löytyminen on usein sattuman kauppaa.
Satakunnassa on noin 200 boulderointiin soveltuvaa siirtolohkaretta.
Ihan jokainen siirtolohkare ei käy kiivettäväksi. Kiven pitää olla paitsi riittävän iso, mutta sen pitää olla myös riittävän vaikea kiivetä.
- Aika usein käy niin, ettei yksikään maastokartasta löydetty lohkare sovellu kiivettäväksi. Vaikka siirtolohkareita on Satakunnassa huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa, niin hyvien löytämiseen tarvitaan aina vähän onneakin, Niittyniemi naurahtaa.
Hänen mukaansa parhaimmat kivet löytyvät usein silloin, kun ei odota löytävänsä mitään. Ne löytyvät silloin, kun Niittyniemi lähtee luontoon ja pitää silmänsä auki.
- Ei mene sinne, missä muut ovat. Itse suosin sitä, että lähden vain luontoon ja en välttämättä kulje valmiita reittejä. Löytyy sitten siirtolohkareita tai ei, mutta hyvin usein päätyy todella kauniisiin ja hienoihin paikkoihin.
Aina välillä löytyy myös kiipeilyyn soveltuvia siirtolohkareita.
Kun näin on käy, boulderoijat ottavat yhteyttä maanomistajaan. Kiipeily on jokamiehenoikeus, mutta porilaisseura CCPorin jäsenillä on tapana kysyä lupa kiipeilyyn joka tapauksessa. Toisinaan kiviä myös puhdistetaan sammaleesta, joka ei enää ole jokamiehenoikeus. Luonnonsuojelualueilla kivien puhdistaminen on kielletty.
- Putsaaminen on työläin vaihe, sillä kiviä putsataan pienillä teräsharjoilla tuntien ajan päivästä toiseen. Välillä melkein koko kivi täytyy putsata sammaleesta, jota riittää muutama kymmenentuhatta vuotta paikallaan seisseessä kivessä.
Prosessi oikean siirtolohkareen löytymisestä kiven kiipeämiseen onkin pitkä, usein kuukausienkin mittainen. Keväällä löydetty kivi saattaa olla kiipeilykunnossa vasta loppukesällä.
Mutta se on kuitenkin aina sen arvoista
- On vaikea selittää, miltä se tuntuu, kun on tehnyt paljon töitä ja sitten saa ensimmäisen kerran kiivetä sen kiven. Siinä voi sitten miettiä, ettei välttämättä kukaan muu ole ollut istumassa täällä kiven päällä. Se on sellainen fiilis, että se pitää itse kokea, eikä sisätiloissa samoja tunteita saa.
- Sitä varten pitää lähteä ulos ja luontoon.
Lähde ulos luontoon seikkailemaan!
Muista yleiset korona-ajan ohjeistukset
Seuraa aina viranomaisen antamia ajantasaisia ohjeita ja määräyksiä. Katso esimerkiksi Valtioneuvoston sivut. Perusohjeita voit kerrata myös esimerkiksi THL:n sivuilta. Katso myös Metsähallituksen ohjeistus koronavirukseen liittyen.
Lisää Satakunnan luontokohteita
