Satakunnan suuri salaisuus

Ilman Satakunnan teollisuusvyöhykettä koko Suomi olisi suurissa ongelmissa. Niin on ollut ennen, niin on nyt ja niin on tulevaisuudessa.

Teksti Timo Riihentupa, videot Tomi Glad

1930-luvun loppupuoli.

Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, mutta lisää oli luvassa. Adolf Hitlerin johtaman Saksan toimet olivat ajaneet Euroopan jo uuden kriisin partaalle. Toinen maailmansota oli tulossa, mikä oli huomattu myös Suomessa. Nuoressa valtiossa, jonka itänaapurin Neuvostoliiton asenne oli käynyt vuosi vuodelta uhkaavammaksi.

Suomen poliittinen johto päätti, että maan taloudellisen puolustusvalmiuden nostaminen vaatisi uuden metallitehtaan perustamista. Se pitäisi kuitenkin sijoittaa mahdollisimman kauas itärajasta, mutta myös hyvien kulkuyhteyksien päähän.

Oikea paikka löytyi kesäkuussa 1938 Porista, minne päätettiin perustaa valtionyhtiö Outokummun metallitehdas. Päätös loi perustan Suomen johtavalle ja moderneimmalle teollisuusvyöhykkeelle.

Vyöhykkeelle, joka on nykyisin noin 80 kilometriä pitkä aina Porista Huittisiin.

Vyöhykkeelle, johon kuuluu yli 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä ja joka työllistää suoraan noin 10 000 työntekijää ja välillisesti peräti 40 000 ihmistä.

Vyöhykkeelle, joka on elintärkeä koko Suomen hyvinvoinnille.

Harjavallan suurteollisuuspuisto on Suomen suurin metalli- ja kemianteollisuuden keskittymä.

Ulvilassa, sähkö- ja automaatiotekniikkayritys Satmatic Oy:n kokoonpanohallissa riittää hälinää.

Halli on tupaten täynnä valmistusvaiheessa olevia sähkökeskuksia, jotka ovat ulvilalaisyrityksen ydinosaamista – ja ovat olleet sitä aina. Satmatic syntyi 1990-luvun alussa tarjoamaan teollisuuden sähköistys- ja automaatioratkaisuja alueella olleille suurille raskaan teollisuuden yrityksille.

Satmaticin syntytarina kuvaa hyvin myös monien muidenkin Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yritysten syntyä: Ne ovat syntyneet tarpeeseen, kehittyneet oman alansa erikoisosaajaksi ja hyötyneet alueen synergiaeduista. Satmaticin alkuaikojen isoja asiakkaita olivat esimerkiksi Outokummun Porin tehtaat, jotka tilasivat tuoreelta yritykseltä isoja projekteja ilman vakuuksia.

Näin oli ollut jo aikaisemminkin. Kun Outokummun metallitehdas käynnistyi vuonna 1940, alkoi ympärille hiljalleen syntyä muitakin yrityksiä kattamaan suuren metallitehtaan tarpeita. Isompi voimannäyte synergiaeduista nähtiin muutama vuosi myöhemmin, kun sotilasviranomaiset määräsivät heinäkuun alussa 1944 Imatralla toimivan kuparitehtaan siirrettäväksi pois sodan jaloista Harjavaltaan. Nornickelin toiminnan juuret puolestaan juontavat vuoteen 1959, jolloin Outokumpu-yhtiö vaihtoi nikkelikatodien tuotantopaikan Itä-Suomen Outokummusta Harjavaltaan, Porin-tehtaan viereen.

BASFin akkumateriaalitehtaan sijoittuminen Harjavallan suurteollisuuspuistoon on tuore esimerkki valmiin teollisen ympäristön synergiaeduista. Ei ole sattumaa, että kemian alan jättikonserni BASF sijoittui juuri Nornickelin nikkeli- ja kobolttijalostamon läheisyyteen.

Onhan tämä poikkeuksellinen alue siinä mielessä, että täällä on todella paljon huippuosaamista hyvin pienen alueen sisällä.

- Onhan tämä poikkeuksellinen alue siinä mielessä, että täällä on todella paljon huippuosaamista hyvin pienen alueen sisällä, infra on kunnossa rautateineen ja muutama satamakin vieressä. Ei vastaavaa kokonaisuutta helposti muualta löydy. Nyt kun saimme lentoyhteyden Helsinkiin taas käyntiin, niin monen alan toimijalle tämä on todella hedelmällinen ympäristö toimia, näkee Satmatic Oy:n toimitusjohtaja Jan Osa.

Satakunnan teollisuusvyöhykkeellä näyttääkin pyyhkivän hyvin.

Alueelle on viime vuosien aikana tehty tai tehdään isoja investointeja teollisuuteen: BASFin akkumateriaaleja valmistavan tehtaan investointi on 400 miljoonaa euroa, Boliden investoi Harjavaltaan ja Poriin 260 miljoonaa, BioEnergo suunnittelee Kaanaankorven teollisuusalueelle peräti 150–170 miljoonan euron biojalostamoinvestointia… Jättiluokan investointeja tehdään sadoilla miljoonilla euroilla, minkä lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myönsi Pori–Tampere-raideyhteydelle 40 miljoonaa euroa ja Pori-Mäntyluoto-Tahkoluoto-rataosuuden peruskorjaukseen 20 miljoonaa euroa.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan investointien kasvu on ollut Satakunnassa 35 prosenttia vuosina 2010–2017, kun koko maassa lukema oli 25 prosenttia. Vuosina 2000-2010 Satakunnan tehtyjen investointien kasvuluku oli 22 prosenttia.

Suunta ei ole muuttumassa, sillä Satakuntaliiton arvioiden mukaan investointien määrä jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina: kokonaisuudeltaan yli miljardin euron investoinnit tarkoittavat sitä, että Satakunnan teollisuuteen on investoitu enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

- Kertoohan se aika selvää kieltä siitä, että tähän alueeseen monet yritykset uskovat. Jos mietin tulevaisuutta, niin näen sen valoisana niin yrityksemme kuin koko Satakunnankin kannalta. Me olemme viime vuosina investoineet noin 2,5 miljoonaa euroa toimintaamme, Osa kertoo.

Perinteisempi teollisuus ei ole häviämässä mihinkään, mutta sen yhteyteen syntyy jatkossakin uutta.

- Perinteisempi teollisuus ei ole häviämässä mihinkään, mutta sen yhteyteen syntyy jatkossakin uutta. Todella suuri vahvuus mielestäni on se, että täällä on niin vahvaa osaamista robotiikassa ja automaatiossa. Se luo vahvaa kilpailuetua jokaiselle yritykselle. On vaikea keksiä alaa, johon automaatio ja robotiikka eivät tulevaisuudessa jollain tavalla liittyisi. Täällä tuon alan osaajia on todella paljon, ja naapuriltahan on aina helpompi kysyä neuvoa kuin tuntemattomilta. Toivottavasti se houkuttelee alueelle yhä enemmän uusia yrityksiä.

Rami Katajisto on työskennellyt sähkösuunnittelijana Satmaticilla lähes kymmenen vuotta: - Asuminen on halpaa ja elämä helppoa, Katajisto kertoo Satakunnan parhaimpia puolia.

Satakuntaa on pitkään pidetty savupiippumaakuntana, millainen se on toki joskus ollutkin.  Ensimmäisinä vuosikymmeninä Outokummun yritykset pohjasivat toimintansa alkutuotantoon, ja sotien aikana tuotannosta meni kolme neljäsosaa sotatarvikkeisiin. Teollisuus oli perinteistä teollisuutta: punatiilisiä savupiippuja, mustaa savua ja nuhruisia työmiehiä.

Nykyisin Satakunnan teollisuusvyöhykkeellä moni asia on muuttunut. Satmaticin tiloissa on tehty sähkökeskuksia yrityksen perustamisesta lähtien, mutta nykyinen kokoonpanohalli on puhdas ja valoisa – juuri sellainen kuin nykyaikaisen automaatioalan yrityksen kokoonpanohallin voisi kuvitella olevan. Sähkökeskusten ympärillä häärii iso joukko ihmisiä, joiden apuna on erilaisia automaatiota hyödyntäviä työkoneita.

Satmatic ja Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yritykset toimivat kestävän kehityksen periaatteita noudattaen: taloudellista kasvua luodaan vastuullisesti, ympäristö huomioiden.

- Kehitys kehittyy ja teollisuuskin muuttuu, jotta pystymme vastaamaan nykyajan vaatimuksiin. Mielestäni Satakunnan alueen yritykset ovat onnistuneet tässä asiassa todella hyvin.

- Maailmantaloudessa tulee aina vaikeampiakin aikoja, jotka hankaloittavat yritysten toimintaa myös Suomessa. Mutta samalla se luo mahdollisuuksia kehittää jotain uutta, kunhan ei vain jää istumaan ja odottamaan. Täällä on mielestäni hoksattu tuo, että aika ajoin pitää oikealla tapaa uudistua. Ei voi luottaa siihen, että asiat pysyvät aina samanlaisina.

Ehkä sen takia myös maailmalle lähdetään Satakunnan teollisuusalueelta yhä aktiivisemmin. Trukki noutaa aika ajoin Satmaticin kokoonpanohallilta valmiita sähkökeskuksia, joista osa saattaa jatkaa matkaansa naapuriin. Ulvilalaisyrityksellä on yhä monta asiakasta naapurissa, niin kuin oli jo vuosikymmeniä sitten.

Yhtä lailla sähkökeskus saattaa päätyä ulkomaille, sillä Satakunta on myös portti maailmalle.

Automaatio on olennainen osa Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yrityksiä.

Noin 80 kilometrin pituinen Satakunnan teollisuusvyöhyke tuottaa koko Suomen viennistä noin kaksi miljardia. Koko Satakunnan vienti on puolestaan lähes 7 prosenttia maan osuudesta.

Numerot ovat siinä suhteessa komeita, että Satakunnassa asuu vain 4 prosenttia koko maan väestöstä.  Vuonna 2018 Satakunnassa viennin arvo asukasta kohti olikin 1,5-kertainen Varsinais-Suomeen, 1,8-kertainen Uuteenmaahan ja yli 2-kertainen Pirkanmaahan verrattuna: viime vuosina teollisuuden, metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden kasvut ovat entisestään lisänneet maakunnan vientiä.

Enkä usko, että vienti takkuaa jatkossakaan.

Teollisen työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi, joten Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta.

- Enkä usko, että vienti takkuaa jatkossakaan, jos miettii Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yritysten osaamista. Oikeastaan päinvastoin, pohtii Business Finlandin johtava asiantuntija Markku Jokela.

Business Finland on liike-elämän toimija, joka tarjoaa yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita. Se syntyi, kun yritysten ja yhteisöjen kansainvälistymiseen keskittynyt Finpro ja teknologiarahoittaja Tekes yhdistyivät vuoden 2018 alussa.

Valtakunnallisesti toimivassa Business Finlandissa katsellaan Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yritysten toimintaa vaikuttuneina. Ne vastaavat tällä hetkellä kysyntään. Alueen suurimmat yritykset ovat juuri oikealla alalla globaaleja megatrendejä ajatellen.

- Sähköistyvä yhteiskunta, kiertotalous ja vähähiilisyys lisäävät töitä energiasektorille, metallinjalostajiin, automaatio-, robotiikka- ja ympäristöteknologiayrityksiin. Näiden ympärille voi puolestaan syntyä lisää yrityksiä esimerkiksi teollisuuden palveluiden alalta.

Suurin kasvaja on viime vuosina ollut automaatio- ja robotiikka-ala. Satakunnassa on nykyisin noin 50 puhtaasti automaatioon tai robotiikkaan keskittyvää yritystä, jotka tuottivat liikevaihtoa vuoden 2018 aikana jo lähes puoli miljardia euroa.

Alan yritysten kasvu on ollut kovaa, sillä liikevaihto on vuosina 2010–2018 lähes kaksinkertaistunut ja henkilöstönkin määrä noussut noin 70 prosenttia.

Ala on kuitenkin vielä melko tuore, joten kasvunäkymät ovat suuria.

Satakunnassa sijaitsee jo Suomen merkittävin värimetallien ja -metallikemikaalien valmistuksen ja tuotekehityksen klusteri. Robotiikan, automatiikan sekä tekoälyn tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymästä voi vuosien saatossa kehittyä maakunnalle toinen vahva menestystekijä.

- Onhan se mahdollista. Ala on kuitenkin vielä melko tuore, joten kasvunäkymät ovat suuria. Satakunnassa ollaan tässä askel muita edellä, mutta kasvu tarkoittaa toki myös sitä, että alueella olevien kasvuyritysten pitää saada tarvittavaa työvoimaa ja myös pääomaa taakseen.

Se onkin yksi Satakunnan elinkeinoelämän suurimmista murheenkryyneistä.

Sähkökeskukset ovat olleet aina Satmaticin ydintuotteita.

Maakunta on nykyään uudistavan teollisuuden alue: alueella tuotetaan korkean teknologian tuotteita, kuten automaatioratkaisuja ja metallituotteita sähköistyvän yhteiskunnan tarpeisiin.

Vaativat työtehtävät tarvitsevat koulutettuja osaajia.

Alueen korkeakoulujen merkitys ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa korostuvat kaikessa, sillä Satakunnan suuret investoinnit tuovat alueelle jatkuvasti uusia työpaikkoja, joihin tarvitaan koulutettua väkeä. Tällä hetkellä Satakunnassa opiskelee noin 10 000 korkeakouluopiskelijaa Porin yliopistokeskuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Tilastokeskuksen mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneet työllistyvät parhaiten pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen jälkeen. Satakunnassa koulutettu ammattilainen jää todennäköisemmin myös töihin maakuntaan, mutta osaamista pitää kuitenkin pystyä hankkimaan myös maan kasvukeskuksista. Muuten teollisuuden kasvulle tulee väkisinkin stoppi.

Siinä alueen elinkeinoelämällä on paljon tekemistä.

Satakunnan teollisuusvyöhyke on huippumoderni teollisuusklusteri ja Suomen viennin selkärankaa. Samalla se saattaa olla Suomen suurin teollinen salaisuus.

- Asiantuntijat ympäri Suomea tietävät varmasti Satakunnan teollisuusvyöhykkeen merkityksen Suomen viennille ja sen osaamisen, mikä alueen yrityksillä on. Tietääkö tavallinen ihminen pääkaupunkiseudulla tai muualla Suomessa sitä, niin en olisi ollenkaan niin varma. Mutta hänet pitäisi saada tietämään, sillä tämä ihminen voi olla se tarvittava työntekijä tai edustaa alueelle investoivaa yritystä, Jokela miettii.

Valtatie 2 on tärkeä väylä Satakunnan teollisuusvyöhykkeen yrityksille.

Aluetutkimukseen keskittyneen MDI-konsulttiyrityksen laatimassa selvityksessä Porin sijoitus C21-kaupunkien eli yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa oli tyly elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden mittareilla. Vuonna 2018 laaditussa selvityksessä Pori sijoittuu 15 elin- ja vetovoimaisuuden muuttujan vertailussa vasta sijalle 18. Porin jälkeen tulivat vain Kotka, Kouvola ja Salo.

Jokelan mukaan tässä kohtaa sekä yritysten, kaupunkien että maakunnan edunvalvojienkin pitää katsoa peiliin. Ei auta, että vain tekee asioita hyvin tai asiat olisivat hyvin, vaan hyvistä asioista pitää myös aktiivisesti ja rohkeasti kertoa muillekin – ja niitä pitää kaikin keinoin myös varjella. Hänen mielestään myös tavallisten satakuntalaisten pitäisi tuoda alueen hyviä puolia esiin. Kovin usein satakuntalainen puhuu maakunnastaan vähättelevään sävyyn, vaikka maailma on muuttunut.

Kaanaankorven teollisuusalue sijaitsee Meri-Porissa.

Satakuntaa täytyisi markkinoida ja viestiä entistä voimakkaammin korkean teknologian keskittymänä, jossa on mahdollisuus hyvään elämään. Työpaikkoja on paljon ja vain muutama vuosi sitten porilaiset kokivat olevansa THL:n tutkimuksessa onnellisimpia koko maassa.

Ero on aika iso, jos vertaa Pohjanmaahan tai vaikka Itä-Suomeen.

- En tiedä, onko se sitten joku satakuntalainen piirre, ettei omista hyvistä asioista kerrota muille. Ero on aika iso, jos vertaa Pohjanmaahan tai vaikka Itä-Suomeen, miten paljon siellä rummutetaan onnistumisista esimerkiksi elinkeinoelämässä.

Rummutettavaa erityisesti Satakunnan teollisuusvyöhykkeellä olisi.

Se on perustamisestaan asti ollut Suomelle elintärkeä. Aluksi, 1930-luvulla, se oli jopa koko valtion itsenäisyyden tae. Myöhemmin siitä tuli tärkeä vyöhyke Suomen kasvussa hyvinvointivaltioksi ja sotakorvausten maksussa. Nykyisin Satakunnan innovatiivinen teollisuus tarjoaa entistä monipuolisempia kehitysmahdollisuuksia ja urapolkuja ihmisille. Vaikutukset työllisyyteen ja aluekehitykseen ovat kiistattomat.

Samalla Satakunta on viennin veturi ja hyvinvoinnin lisääjä, jonka merkitys koko Suomelle on merkittävä.

Siitä pitäisi vain kertoa rohkeasti myös muille, jotta näin on jatkossakin.

Koko Satakunnan vienti on lähes 7 prosenttia maan osuudesta.

0km

Vyöhyke Porista Huittisiin

0

Teollisuus- ja suunnittelualan yritystä

0

Työllistettyä

SATA INDUSTRY

Satakunnan teollisuusvyöhyke on Suomen johtava teollisuusklusteri, 80 kilometriä teollista toimintaa Porista Huittisiin.
Satakunnan teollisuusvyöhyke on korkean teknologian globaali kasvukeskittymä ja Suomen viennin veturialue.
Klusteriin kuuluu yli 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä, jotka työllistävät 10 000 henkilöä Satakunnassa.
Satakunnan teollisuusvyöhyke mahdollistaa myös koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisuuden ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta.